rippikuvat-poika-kitara rippikuvat-poika-kitara rippikuvat-poika-kitara rippikuvat-poika-kitara rippikuvat-poika-kitara rippikuvat-poika-kitara rippikuvat-poika-kitara rippikuvat-poika-kitara rippikuvat-poika-kitara rippikuvat-poika-kitara rippikuvat-poika-kitara rippikuvat-poika-kitara rippikuvat-poika-kitara

Moni haluaa nykyään ottaa virallisten, albapukuisten rippikuvien lisäksi omanlaisensa rippikuvan. Tällaiset rippikuvat muistuttavat usein paljon ylioppilaskuvia, ruusut kädessä otettuja edustuspotretteja.

Rippikuvien ei kuitenkaan tarvitse olla ihan perinteisiä, jos se ei tunnu kotoisalta vaihtoehdolta. Kaikille kameraan katsominen ei vain tunnu hyvältä, ja ajatuskin pönötyskuvista ahdistaa. Rippikouluikäiset nuoret ovat usein hyvin tarkkoja siitä, mikä heille sopii, ja millaisina he näyttävät itseltään.

Näissä kuvauksissa kokeiltiin vähän eri lähestymistapaa rippikuviin, ja leikiteltiin eri tyyleillä.

Joskus pitää huijata liiallista tietoisuutta vaivautuneisuuden välttämiseksi, ja tuoda kuviin jotain omaa. Tässä tapauksessa kitara ajaa käytännössä saman asian kuin ruusu, ollen vain persoonallisempi valinta ja kuvattavalle luonnollisempi pidellä.

Teemana oli kuvattavana olleen kitaristin mukaisesti ROCK.

Sijainti oli metsän siimeksessä (= ei häiritsevää yleisöä) ja ilma painostavan täynnä ukkosta. Kuvat otettiin vain pari tuntia ennen sitä parin viikon takaista isoa myrskyä. Se sopi hyvin näihin kuviin, joiden tunnelma oli etenevä: aloitettiin seesteisestä kitaran lurittelusta ja päädyttiin räväkkään show-meininkiin (valoefektileikittelyjen kera). Tyyntä myrskyn edellä.

Ehkä niiden kaikkien kuvien joukosta löytyy joku, joka sekä pojan että vanhempien mielestä on just sopiva kiitos-kortteihin. ;)

0 kommenttia: